11. helmikuuta luennolla käsiteltiin sitä, miten kriittinen keskustelu kulttuuriteollisuudesta kääntyi innoittuneeksi puheeksi luovasta taloudesta. Samoin tarkasteltiin tuottajuuden määrittelyä ja sanan etymologiaa.
Luento pohjautui opinnäytteeseeni
Tuottajuus kotetuksella - Itu - videotaiteen tuotantoprojekti (Penttinen-Lampisuo 2012), etenkin sen sivuille 23-31. Se on ladattavissa pdf-muodossa Optika-tietokannasta:
https://www.taik.fi/optika/index.php?id=716.
Lisäksi luimme otteita Teemu Mäen (2005, 70-74) väitökseen pohjautuvasta kirjasta
Näkyvä pimeys - Esseitä taiteesta, filosofiasta ja politiikasta, Markku Wileniuksen (2004) kirjasta
Luovaan talouteen - Kulttuuriosaaminen tulevaisuuden voimavarana ja Anu Silfverbergin (2011, 182-185) esseekokoelmasta
Luonto pakastimessa.
Tiivistäen:
Kulttuuriteollisuus standardisoi tuotteensa ja alisti ihmiset yhden totaliteetin alle, tilanne oli vakaa, turvallinen ja luovuutta rajoittava. Uusi luova työ tarjosi/tarjoaa tekijöilleen vapautta ja samanaikaista stressaavaa taloudellista epävarmuutta. Kuitenkin työ ja tulot olivat/ovat yhä tärkeitä omanarvon rakentaja.
Downshiftaus-ilmiössä rakennetaan elämää sosiaalisten verkostojen varaan ja kyseenalaistetaan perinteinen työ, työpaikka ja riippuvaisuus rahasta. Samanaikaisesti yleisö tai kulttuurin kuluttajat ovat ryhmänä aktivoituneet ja sirpaloituneet pienryhmiksi.
Uusi kuluttaja ei ole kulttuuriteollisuuden totaliteetin alistama vaan osallistuu itse kulttuurituotantoon.
Tunnin lopuksi pohdimme hieman nykytilannetta ja tulevaisuutta:
Kurssikirjaksikin nimetty Wileniuksen
Luovaan talouteen (2004) alkaa olla kymmenessä vuodessa aikansa elänyt. Lukuisat kirjan yritystarinat näyttäytyvät tänä päivänä eri valossa, jyrkimpinä esimerkkeinä Nokia ja Marimekko.
Markku Wileniuksen blogiteksti
http://markkuwilenius.fi/2014/a-future-for-finland/ toi tuoreempaa näkemystä kirjoittajalta.
Viimeisimpänä luovan alan julkaisuesimerkkinä oli Johde-hankkeen uunituore päätösjulkaisu
Moniäänisyydestä yhteinen sävel - Näkökulmia johtamiseen. Pirita Tolvasen artikkelissa
Mullistuksia ei synny muita miellyttämällä (2014, 41-42) puhutaan mm. käänteisistä innovaatioista. Kirja on ladattavissa osoitteesta
http://www.creativeindustries.fi/article/1810.
Kirjallisuutta:
- Adorno, Theodor. 1991/2002. The Culture Industry: Selected Essays on Mass Culture. Edited with an introduction by J.M.Bernstein. Lontoo: Routledge.
- Ampuja, Marko. 2004. Massapetoksen äärellä: Theodor W.Adornon kulttuuriteollisuusteoria ja kulttuurintutkimus kirjassa Mediatutkimuksen vaeltava teoria, s. 13–37. Toim. Mörä, Tuomo, Salovaara-Moring, Inka, Valtonen, Sanna. Helsinki: Gaudeamus.
- Arpo, Robert. 2004. Taiteilija tietoyhteiskunnassa. Tietoyhteiskuntastrategioiden taiteilijakuva ja tekijänoikeuslainsäädännön muutosten vaikutus taiteilijana toimimisen edellytyksiin. Teoksessa: Taiteilija Suomessa. Taiteellisen työn muuttuvat edellytykset. Taiteen keskustoimikunnan julkaisuja n:o 28, 131–151. Toim. Arpo, Robert. Helsinki: Taiteen keskustoimikunta.
- Chong, Derrick. 2002. Arts Management. Lontoo: Routledge.
- Halonen, Katri. 2011A. Kulttuurituottajat taiteen ja talouden risteyskohdassa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
- Halonen, Katri. 2011B. Kulttuuri katalysoi. Megatrendien tärähtäminen kulttuurituotannon kentälle. Tuottaja 2020 – Osaraportti. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu, Kulttuuri ja luova ala. Julkaistu Tuottaja 2020 -loppuraportissa vuonna 2012 sekä verkossa: http://tuottaja2020.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/2_Kulttuuri_katalysoi_Halonen_WEB.pdf .Luettu 19.8.2012.
- Hautamäki, Irmeli. 1999. Kulttuuriteollisuus ja sen kritiikki Adornon mukaan. Teoksessa Kulttuuriteollisuus, toim. Koivunen, Hannele ja Kotro, Tanja. Helsinki: Edita.
- Hyytiä, Riina. 2004. Ennen kuin kamera käy. Ideasta kuvauksiin – tekijät kertovat. Taideteollisen korkeakoulun julkaisu A50. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu.
- Häyrynen, Simo. 2009. Kudontaa vai erottelua? Kulttuuripolitiikka kulttuurituotannon kehyksenä. Teoksessa Kulttuurituotanto. Kehykset, käytäntö ja prosessit. Toim. Grahn, Maarit ja Häyrynen, Maunu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 23–43.
- Leppihalme, Ilmari. 2006. ”Käsite koetukselle?” Sisältöliiketoiminta-alan käsitteiden kriittistä reflektointia. Teoksessa Minne matka, luova talous? Toim. Inkinen, Sam, Karkulehto, Sanna, Mäenpää, Marjo & Timonen, Eija. Pello: Kustannus Oy Rajalla, 53–74.
- Mäki, Teemu. 2005. Näkyvä pimeys. Esseitä taiteesta, filosofiasta ja politiikasta. Helsinki: Like.
- Penttinen-Lampisuo, Tuuli. 2012. Tuottajuus koetuksella. Itu - videotaiteen tuotantoprojekti. Taiteen maisterin opinnäyte, Aalto-yliopisto.
- Raunig, Gerald. 2007. Creative Industries as Mass Deception, Framework Issue 6/2007, 8–12.
- Silfverberg, Anu. 2011. Luonto pakastimessa. Helsinki: Teos.
- Siltala, Juha. 2004. Työelämän huonontumisen lyhyt historia. Muutokset hyvinvointivaltioiden ajasta globaaliin hyperkilpailuun. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.
- Tolvanen, Pirita, Matilainen, Kristine & Suntola, Silja (toim.). 2014. Moniäänisyydestä yhteinen sävel - Näkökulmia johtamiseen. Helsinki: Luova Suomi, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun pienyrityskeskus.
- Tunstall, Jeremy: 1993. Television Producers. New York: Routledge.
- Wilenius, Markku. 2004. Luovaan talouteen. Kulttuuriosaaminen tulevaisuuden voimavarana. Helsinki: Edita.
