keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

PALAUTETTA SUORITUKSISTA


Kiitos mielenkiintoisista oppimisportfolioista! Niiden lukeminen avasi monipuolisesti sitä, miten opiskelijat vastaanottavat opetusta ja heijastavat sitä aiemmin opittuun. Erityisen hyvissä portfolioissa kurssiaiheet ja huomiot ympäröivästä yhteiskunnasta kävivät terävää vuoropuhelua.

Parhaat budjettitehtävät olivat ulkoasultaan selkeitä. Niissä oli nähtävissä Excelin kaavojen hyödyntäminen sekä aktiivinen tiedonhaku kulu- ja rahoitusrakenteen selvittämiseksi. Moni oli ansiokkaasti avannut budjetointityötään tekstiosuudessa.

Kulttuuritilastotehtävä oli suoritettu kauttaaltaan erinomaisesti. Vaikka tekniset ratkaisut miellekartoissa olivat persoonallisia ja vaihtelivat suuresti, välittyivät sekä asia että tehty työ kaikista selkeästi.

Parhaissa liiketoimintasuunnitelmissa oli pohdittu suunnitelman liiketoiminnallisuutta realistisesti. Joukossa oli sekä vakuuttavia oman osaamisen tuotteistamisesta lähteneitä suunnitelmia että ilokseni myös joitakin villimpiä uusia ideoita.

Heikommiksi arvioin liiketoimintasuunnitelmat, joissa liiketoiminnallisuutta ei käsitelty riittävästi ja suhteessa esitettyyn toimintasisältöön. Projektisuunnitelma tai työsuunnitelma eivät oikein riitä liiketoimintasuunnitelmiksi.

Eikä plagiointi ei ole sallittua liiketoimintasuunnitelmissa, kuten ei muuallakaan! Ongelmaa ei esiintynyt laajasti, mutta suosittaisin tässä ehdotonta "nollatoleranssia". Jos liiketoimintasuunnitelmassa käyttää toisen tekstiä, on tällöinkin lainaus ilmaistava viitteellä.

Vapaassa tekstiosuudessa arvostin hyvin jäsenneltyä ja asiapitoista tekstiä, omaa pohdintaa, kriittisyyttä sekä riittäviä viitteitä ja lähteitä. Hyvissä portfolioissa oli osuvia kysymyksiä, parhaissa myös vastausten pohdintaa. Osassa oli tehty onnistuneita sisältörajauksia syvemmän tarkastelun mahdollistamiseksi.

Heikkouksina pidin pohdinnan puutetta, jaarittelevaa, ympäripyöreää kirjoittelua, kovia väitteitä ilman viittausta (tyyliin ”useissa tutkimuksissa on todettu”) sekä toisinaan maneereiksi syöpyneitä naiviuksia, (tyyliin ”onpa kiva, että Suomessa on tekijänoikeuslaki”).

Pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että parissakin tekstissä Veikkaus Oy:n rooli oli ymmärretty tai ainakin ilmaistu väärin. Veikkaus ei myönnä apurahoja taiteeseen, vaan sen toiminnan tuotoilla rahoitetaan valtion kulttuuribudjettia. Valtion taideapurahat jakaa Taiteen edistämiskeskus Taike.

Arvioin yhteensä 12 oppimisportfoliota. Yleinen taso oli korkea ja kaikki suoritukset hyväksyttäviä.

Jos joku opiskelija haluaa suorittaa kurssin tenttimällä, olkaa yhteydessä Riikka Turtiaiseen. Kulttuuri ja talous -kurssi järjestetään Turun yliopiston Porin yksikössä suunnitelman mukaan seuraavan kerran syyslukukaudella 2015.

Tiedoksi kiinnostuneille, että syksylle 2014 on suunnitteilla 6op. luovan tuottamisen kurssi Aalto-yliopiston Porin yksikköön. Toteutuessaan se voisi mielestäni toimia korvaavana suorituksena Kulttuuri ja talous -kurssille. Seuratkaa Aalto-yliopiston tiedotusta ja neuvotelkaa suorituksista oman yksikkönne edustajan kanssa.

Erityiskiitos kurssipalautteista! Kurssi oli kokonaisuutena ilmeisen onnistunut ja vierailut ja vierailevat luennoitsijat sen helmiä. Ilolla välitän kiitoksenne heille! Palaute ja opiskelijoiden kehitysideat auttavat oman työni ja kurssisisältöjen kehittämisessä.

Aurinkoista kevättä ja tapaamisiin kulttuuririennoissa,
Tuuli

perjantai 28. helmikuuta 2014

KURSSIPALAUTE








Palauttakaa oppimisportfoliot 3.3. mennessä sähköpostitse suoraan minulle tai paperisena Riikalle. 
Viimeiseltä kerralta poissaolleet voisivat mielellään antaa vertaisarviot portfolioista toinen toisilleen. Myös minä toivon palautetta kurssista, nimettömänä tai nimellä.

Kiitos kuluneesta kurssista, aktiivisuudestanne ja keskusteluista!

Innolla portfolioitanne odottaen,
Tuuli

VERTAISARVIOINTI




CASE: ARTOVA-MALLI

Kuinka itseohjautuvat ja omaehtoiset projektit toimivat? Helsinkiläinen Arabianrannan, Toukolan ja Vanhan kaupungin kaupunginosayhdistys Artova on koonnut osaamisensa ja toimintatapansa Artova-malliksi. Artovamallin verkkosivuilta löytyy runsaasti tietoa tapahtumajärjestämisestä ja toimimisesta vapaaehtoisryhmien kanssa.

http://www.artovamalli.fi

TULOSLASKELMA JA TASE

Keskiviikkona 26.2. HTM KLT Kaarina Pyydönniemi luennoi otsikolla Mikä jokaisen kulttuurituottajan pitää tietää tilinpäätöksestä?

Luentomateriaali jaettiin paperisena. Poissaolleet voivat tiedustella aineistoja opiskelijatovereilta tai opettajalta.

TUOTTAJA KULTTUURITEOLLISUUDEN KÄÄNTEISSÄ

11. helmikuuta luennolla käsiteltiin sitä, miten kriittinen keskustelu kulttuuriteollisuudesta kääntyi innoittuneeksi puheeksi luovasta taloudesta. Samoin tarkasteltiin tuottajuuden määrittelyä ja sanan etymologiaa.

Luento pohjautui opinnäytteeseeni Tuottajuus kotetuksella - Itu - videotaiteen tuotantoprojekti (Penttinen-Lampisuo 2012), etenkin sen sivuille 23-31. Se on ladattavissa pdf-muodossa Optika-tietokannasta: https://www.taik.fi/optika/index.php?id=716.

Lisäksi luimme otteita Teemu Mäen (2005, 70-74) väitökseen pohjautuvasta kirjasta Näkyvä pimeys - Esseitä taiteesta, filosofiasta ja politiikasta, Markku Wileniuksen (2004) kirjasta Luovaan talouteen - Kulttuuriosaaminen tulevaisuuden voimavarana ja Anu Silfverbergin (2011, 182-185) esseekokoelmasta Luonto pakastimessa.

Tiivistäen:

Kulttuuriteollisuus standardisoi tuotteensa ja alisti ihmiset yhden totaliteetin alle, tilanne oli vakaa, turvallinen ja luovuutta rajoittava. Uusi luova työ tarjosi/tarjoaa tekijöilleen vapautta ja samanaikaista stressaavaa taloudellista epävarmuutta. Kuitenkin työ ja tulot olivat/ovat yhä tärkeitä omanarvon rakentaja.


Downshiftaus-ilmiössä  rakennetaan elämää sosiaalisten verkostojen varaan ja kyseenalaistetaan perinteinen työ, työpaikka ja riippuvaisuus rahasta. Samanaikaisesti yleisö tai kulttuurin kuluttajat ovat ryhmänä aktivoituneet ja sirpaloituneet pienryhmiksi.

Uusi kuluttaja ei ole kulttuuriteollisuuden totaliteetin alistama vaan osallistuu itse kulttuurituotantoon.

Tunnin lopuksi pohdimme hieman nykytilannetta ja tulevaisuutta:
Kurssikirjaksikin nimetty Wileniuksen Luovaan talouteen (2004) alkaa olla kymmenessä vuodessa aikansa elänyt. Lukuisat kirjan yritystarinat näyttäytyvät tänä päivänä eri valossa, jyrkimpinä esimerkkeinä Nokia ja Marimekko.

Markku Wileniuksen blogiteksti http://markkuwilenius.fi/2014/a-future-for-finland/ toi tuoreempaa näkemystä kirjoittajalta.


Viimeisimpänä luovan alan julkaisuesimerkkinä oli Johde-hankkeen uunituore päätösjulkaisu Moniäänisyydestä yhteinen sävel - Näkökulmia johtamiseen. Pirita Tolvasen artikkelissa Mullistuksia ei synny muita miellyttämällä (2014, 41-42) puhutaan mm. käänteisistä innovaatioista. Kirja on ladattavissa osoitteesta http://www.creativeindustries.fi/article/1810.


Kirjallisuutta:


  • Adorno, Theodor. 1991/2002. The Culture Industry: Selected Essays on Mass Culture. Edited with an introduction by J.M.Bernstein. Lontoo: Routledge.
  • Ampuja, Marko. 2004. Massapetoksen äärellä: Theodor W.Adornon kulttuuriteollisuusteoria ja kulttuurintutkimus kirjassa Mediatutkimuksen vaeltava teoria, s. 13–37. Toim. Mörä, Tuomo, Salovaara-Moring, Inka, Valtonen, Sanna. Helsinki: Gaudeamus.
  • Arpo, Robert. 2004. Taiteilija tietoyhteiskunnassa. Tietoyhteiskuntastrategioiden taiteilijakuva ja tekijänoikeuslainsäädännön muutosten vaikutus taiteilijana toimimisen edellytyksiin. Teoksessa: Taiteilija Suomessa. Taiteellisen työn muuttuvat edellytykset. Taiteen keskustoimikunnan julkaisuja n:o 28, 131–151. Toim. Arpo, Robert. Helsinki: Taiteen keskustoimikunta.
  • Chong, Derrick. 2002. Arts Management. Lontoo: Routledge.
  • Halonen, Katri. 2011A. Kulttuurituottajat taiteen ja talouden risteyskohdassa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
  • Halonen, Katri. 2011B. Kulttuuri katalysoi. Megatrendien tärähtäminen kulttuurituotannon kentälle. Tuottaja 2020 – Osaraportti. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu, Kulttuuri ja luova ala. Julkaistu Tuottaja 2020 -loppuraportissa vuonna 2012 sekä verkossa: http://tuottaja2020.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/2_Kulttuuri_katalysoi_Halonen_WEB.pdf .Luettu 19.8.2012.
  • Hautamäki, Irmeli. 1999. Kulttuuriteollisuus ja sen kritiikki Adornon mukaan. Teoksessa Kulttuuriteollisuus, toim. Koivunen, Hannele ja Kotro, Tanja. Helsinki: Edita.
  • Hyytiä, Riina. 2004. Ennen kuin kamera käy. Ideasta kuvauksiin – tekijät kertovat. Taideteollisen korkeakoulun julkaisu A50. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu. 
  • Häyrynen, Simo. 2009. Kudontaa vai erottelua? Kulttuuripolitiikka kulttuurituotannon kehyksenä. Teoksessa Kulttuurituotanto. Kehykset, käytäntö ja prosessit. Toim. Grahn, Maarit ja Häyrynen, Maunu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 23–43.
  • Leppihalme, Ilmari. 2006. ”Käsite koetukselle?” Sisältöliiketoiminta-alan käsitteiden kriittistä reflektointia. Teoksessa Minne matka, luova talous? Toim. Inkinen, Sam, Karkulehto, Sanna, Mäenpää, Marjo & Timonen, Eija. Pello: Kustannus Oy Rajalla, 53–74.
  • Mäki, Teemu. 2005. Näkyvä pimeys. Esseitä taiteesta, filosofiasta ja politiikasta. Helsinki: Like.
  • Penttinen-Lampisuo, Tuuli. 2012. Tuottajuus koetuksella. Itu - videotaiteen tuotantoprojekti. Taiteen maisterin opinnäyte, Aalto-yliopisto.
  • Raunig, Gerald. 2007. Creative Industries as Mass Deception, Framework Issue 6/2007, 8–12.
  • Silfverberg, Anu. 2011. Luonto pakastimessa. Helsinki: Teos.
  • Siltala, Juha. 2004. Työelämän huonontumisen lyhyt historia. Muutokset hyvinvointivaltioiden ajasta globaaliin hyperkilpailuun. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.
  • Tolvanen, Pirita, Matilainen, Kristine & Suntola, Silja (toim.). 2014. Moniäänisyydestä yhteinen sävel - Näkökulmia johtamiseen. Helsinki: Luova Suomi, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun pienyrityskeskus.
  • Tunstall, Jeremy: 1993. Television Producers. New York: Routledge.
  • Wilenius, Markku. 2004. Luovaan talouteen. Kulttuuriosaaminen tulevaisuuden voimavarana. Helsinki: Edita.


perjantai 14. helmikuuta 2014

LISENSSITOIMINTA lautapelikustantamossa

Kati Heljakan luento 10.2.2014

ARTIKKELILINKKI

Heljakka, Katriina. 2011. License to thrill. Lisenssit: lautapelisuunnittelun lyhyt oppimäärä. Pelitutkimuksen vuosikirja 2011. Jaakko Suominen, Raine Koskimaa, Frans Mäyrä, Olli Sotamaa, Riikka Turtiainen (toim.)
http://www.pelitutkimus.fi/vuosikirja2011/ptvk2011-05.pdf

















Julkaistu Kati Heljakan luvalla.